Vuonna 1990 lukioikäinen Frantz Kruger sai mahdollisuuden tarttua kiekkoon. Koulun vanhemmat urheilijat heittivät treeniheittoja, ja nuoremmat palauttivat niitä takaisin.

Krugerin ystävä kuitenkin väsyi kävelemään kerta toisensa jälkeen kiekon perässä. Oli Krugerin vuoro.

– Sen jälkeen liikunnanopettaja tuli luokseni ja sanoi, että minun palautusheittoni olivat pidempiä kuin minua vanhempien treeniheitot.

Jo samana iltana hän meni mukaan treeneihin. Vuotta myöhemmin eteläafrikkalainen juhli juniorien mestaruutta kiekonheitossa.

Siitä alkoi sittemmin suomalaistuneen Krugerin huima ura, joka on jatkunut tähän päivään asti. Ja jatkuu edelleen.

Vaikka 45-vuotiaan kiekkomiehen akillesjänne leikattiin viime kaudella, ei lopettaminen käynyt mielessä.

– Heitän niin pitkään kuin nautin ja kykenen, koska pidän siitä niin paljon. Samalla saan olla erittäin onnellinen, että pystyn edelleen kilpailemaan edes tällä tasolla tässä iässä.

Tiistaina Kruger oli mukana kauden kovatasoisimmassa kisassa Suomessa, kun hän heitti Paavo Nurmi Gamesissa tuloksen 56,62.

– Jos lopettaisin, niin jäisin kaipaamaan kilpailemista. En ehkä niinkään treenaamista, koska jatkaisin varmasti sitä, mutta tarvitsen kilpailuelementin mukaan, Kruger kertoo.

Kanerva apuna

Frantz ja Heli Kruger (o.s. Koivula) menivät naimisiin vuonna 2003. He erosivat 12 vuotta myöhemmin. KARI PEKONEN

Kesän 2000 olympiapronssimitalisti nousi suomalaisten laajempaan tietoisuuteen sen jälkeen, kun tieto pituushyppääjä Heli Koivulan ja Krugerin suhteesta tuli julki.

– Ensimmäinen Suomen-visiittini oli Eurajoen kilpailussa vuonna 2000. Kilpailin siellä myös seuraavana vuonna, ja marraskuussa 2001 tulin Etelä-Afrikasta Helin luokse kuudeksi viikoksi.

Niin ikään huippu-urheilu-uraa tehnyt Koivula matkusti muun muassa leireilemään Etelä-Afrikkaan. Vuonna 2003 pariskunta avioitui.

– Sen jälkeen päätin jäädä Suomeen. Ennen pysyvää Vaasaan muuttoa asuimme puolen vuoden välein Suomessa ja Etelä-Afrikassa.

Takaraivossa kolkutteli jo tuolloin mahdollisuus kiekon heittämisestä Suomen lipun alla.

– Se oli lopulta pitkä prosessi. Minun piti jäädä sivuun kilpailuista koko kaudeksi 2006. Se tietysti auttoi, että olin naimisissa ja asunut Suomessa. Minun piti opiskella kieltä kokeita varten, ja päätinkin tehdä ne ruotsiksi, joka on lähempänä omaa äidinkieltäni.

Kansalaisuuden vaihdossa auttoi myös pitkän linjan poliitikko Ilkka Kanerva.

– Hänellä oli iso rooli siinä. Olin jo kertonut hänelle aikeistani ennen naimisiinmenoa ja ollut tavallaan koko ajan odottamassa mahdollisuutta. Hän sitten mahdollisti sen, kun kaikki paperit kulkivat SUL:n puheenjohtajana olleen Kanervan kautta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Frantz Kruger aloitti lajin lukiossa, kun hänet käskettiin palauttamaan kiekkoja heittäjille. Anssi Karjalainen

Kanerva työskenteli ulkoministerin pestinsä ohessa myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton, IAAF:n, hallituksessa.

2007 Krugerista tuli Suomen edustaja, ja hän pääsi pikaisella aikataululla kisaamaan Osakan MM-kisoihin. Tulos jäi odotettua laihemmaksi, kun finaalipaikkaa ei irronnut.

– Olihan se jännittävää. Osakaa edeltäneet tapahtumat olivat erikoisia, kun vähän väliä tuli tieto, että saan kilpailla ja heti sen jälkeen sanottiin, etten voisikaan osallistua.

– Takana oli yksi välikausi, joten olin ehkä liiankin täpinöissäni MM-kisoissa.

Painava palkinto

Osakan finaalipäivänä Kruger treenasi Mikko Kyyrön kanssa, ja heitto kulki erinomaisesti. Hän tiesi olevansa hyvässä kunnossa, kun samaan aikaan Viron Gernd Kanter voitti MM-kultaa tuloksella 68,94.

– Kävelimme hotellille, ja Kanterin silloinen valmentaja Vesteinn Hafsteinsson kysyi, haluaisinko tulla heittämään pian Helsingborgiin.

– Sanoin hänelle, että tietysti, koska siinä olisi hyvä mahdollisuus päästä taas lähelle 70 metriä. Heitin siellä sitten 69,97, eli todella lähelle, Kruger nauraa.

Tuo kyseinen tulos on myös edelleen voimassa oleva kiekonheiton Suomen ennätys.

– Se oli mielenkiintoinen kisa, koska Kanterille oli pedattu mahdollisuus tehdä jopa uusi maailmanennätys. Sitten minä heitinkin lähes 70-metrisen heti ensimmäisellä, ja kaikki olivat shokissa. Voitin Elaikon painonnostosetin, ja olikin melkoinen homma saada kannettua se Vaasaan, Kruger jatkaa ikimuistoista tarinaansa.

Kipinä syttyi

Frantz Kruger tavoittelee uransa kuudetta Suomen mestaruutta perjantaina Turussa. Roni Lehti

Vuonna 2010 Kruger kirjaimellisesti lopetti urheilijaelämän. Kisat jäivät, eikä hän treenannut yhtään mitään seuraavaan viiteen vuoteen.

– 2012 olin asiantuntijahommissa Etelä-Afrikan kiekkokilpailussa, ja silloin tunsin ensimmäisen kerran, kuinka paljon kaipaan lajia. Jätin kaiken seuraamisen silloin pois.

Rakkaus lajiin veti kuitenkin takaisin. Tiistainen Paavo Nurmi Gamesin kisa oli jälleen yksi osoitus siitä.

– Se oli hienoa, koska taso oli todella korkea. Erityisesti heittolajien urheilijat ovat kuin yhtä suurta perhettä. Kisoihin mennään, siellä jutellaan, yksi käy heittämässä ja tulee taas takaisin juttelemaan.

Kruger oli 41-vuotias, kun hän teki paluun maajoukkueeseen. 2016 tuli SM-hopeaa ja 2017 sekä 2018 Kruger kruunattiin Kalevan kisoissa Suomen mestariksi.

Uran viides SM-kulta voi tulla palkintokaappiin perjantaina Turussa.

– En sano, että toivoisin sitä koko sydämestäni, mutta olisihan se ihan hienoa. Totuuden nimissä pitää kuitenkin sanoa, että eihän näin vanha mies saisi enää voittaa sitä. Mutta teen kaikkeni ja voitan, jos kukaan muu ei heitä pidemmälle.

Heti kun Frantz Kruger, 45, ei enää nauti kiekonheitosta, hän lopettaa. Anssi Karjalainen